Nimi :: Kohon Jomotus
Kutsumanimi :: Jonttu
Rotu :: Suomenpienhevonen
Rekisternumero :: ei rekisterissä
Syntynyt :: 06.09.2005, VHKR
Sukupuoli :: ori
Väri :: punarautias
Säkäkorkeus :: 144cm

Kasvattaja :: Kohon Suomenhevoset / XeX
Omistaja :: Katri P.
Koulutustaso :: Helppo A, re 110cm, me 110cm, valjakko
Painotus :: esteratsastus

Kohon Jomotus oli Kohon suomenhevosten ensimmäinen kasvatti, joka minun oli yksinkertaisesti pakko ostaa. Se lumosi minut täysin sukutaulullaan ja komeudellaan. Ori soveltuu mitä parhaimmiten suomen(pien)hevosjalostukseen, eikä siltä puutu luonnetta! Ori osoitti heti ensisilmäyksellä pystyvänsä vaikka mihin ja eritoten kantojen yli hyppely oli orille varsana mielipuuhaa, mistä syystä hän myöhemmin painoittui esteisiin. 

Jonttu on perusluonteeltaan mukavan rauhallinen ja sopeutuva ori. Mukavaa oripojassa on se, että hän on rauhallinen, pienistä orimaisuuksista huolimatta. Jonttu on monessa mukana ja se on kiinnostunut hieman kaikesta. Tuppaa käytöstavatkin välillä unohtumaan. Ori kumminkin noudattaa aina periaatteitaan ja se luonnehtii Jonttua parhaiten.

Jonttu osaa olla paikoillaan pyörimättä, kun vain haluaa. Useimmiten oria täytyy käskeä siinä asiassa. Jonttu pysähtyy kyllä paikoilleen kun sitä kerran käskee. Sen kanssa täytyy olla luja mutta hellävarainen. Jonttu vihaa hoitajia jotka harjatessaan raastavat selkää.
Eli niitä, jotka painavat harjaa kaikella voimallaan pitkin sen selkää. Ei tarvitse harjata ihan hiljaa, muttei painaakaan kovaa. Ori on hieman huono nostamaan kavioita. Etukaviot se nostaa hienosti, mutta takakavioita se ei oikein osaa nostaa. Takakavioiden nostaminen onkin työn ja tuskan takana. Jonttu ei mitenkään erityisesti pidä talven jälkeen karvanlähtöaikana pyörittämisestä. Ori osaa olla ihana hevonen, jolle menettää sydämensä.

Jonttu ei milloinkaan tunne tai tule tuntemaan sanaa laiska. Ori on ratsastaessa monestikin hieman liian reipas, ja sitä saakin sitten pidättää. Se osaa kaikenmaailman kiemurat ja kulmat helppoon a:han asti. Jonttu on kuuliainen ja reagoi herkästi kaikenlaisiin apuihin. Useimmiten pysähdykseenkin riittää vain pieni pidätys ja polvet kiinni satulan siipiin. Oria olisi helppo ohjata vaikka ilman suitsiakin. Esteiltä ori hyppii hienosti, vaikkakin välillä kiirehtii esteelle, jolloin se hyppää liian kaukaa tai liian läheltä. Jonttu ei pelkää edes vesiestettä, sillä ori pitää vedestä ja pesemisestä paljon. Herran mielipuuhaa ovat pitkät maastolenkit ilman satulaa. Se on oripojalle niin vapauttavaa liikuntaa ja vaikka sitten maastossa ravaa ja laukkaa, ei selästä voi pudota. Jontulla on ihana rennot, tasaiset ja pehmeät askeleet. Maastoesteitäkin ori mielellään hyppii. Ajaessa ori on hyvin mukava ja tottelee mukavasti. Ei tarvi kuin vähän maiskuttaa ja ori jo vetelee laukkaakin kivasti.

Lastaus onkin sitten kamalin juttu, minkä oripoika tietää. Ei vaunuun mennäkkään noin vain. Useimmin jonkun täytyy olla puskemassa oikein kunnolla takaa, jotta ori vaunuun menee. Mukavasti se sitten sujuu kyllä, kun ensimmäinen pelko on voitettu. Kun kisoista palaa takaisin, menee silloin Jonttu yleensä ihan kiltisti sisälle tekemättä tempun temppua.

Taluttaessa saa yleensä juosta minkä kintuistaan pääsee, ellei onnistu oria pidättelemään. Muuten se ei rynni eikä tule päälle. Tarhassa Aki käyttäytyy kuin kuningas. Useimmiten muut arvostavat kyllä Jonttua, mutta välillä se rupeaa ärsyttämään. Itsekin sen tajuaa kun aamupäivän oria katselee aitauksessa. Joskus Jonttu rupeaa esittämään ah niin upeaa olemustaan kaikille, mikäli tammoja löytyy lähettyviltä. Ori hurmaa kyllä usein tamman kuin tamman sydämen.

Kohon Jomotus astuu vain suomen(pien)hevosia. Siirtyy jalostuskäyttöön marraskuussa.

-

-